Iso vai pieni päiväkoti? Vai ratkaiseeko pelkkä laatu ja sijainti?

Espoossa ollaan päättämässä parhaillaan sivistystoimen palveluverkon periaatteista eli tuttavallisemmin siitä, millä periaatteilla päiväkodit, koulut, lukiot, nuorisotilat, kirjastot ja liikuntapaikkoja Espoossa sijoitetaan vuosina 2020-30. Periaatteet olivat juuri asianomaisten lautakuntien käsittelyssä ja menevät kaupunginhallituksen kautta valtuustoon pian.

Avaan tässä muutamia periaatteita, joita esitettiin varhaiskasvatuksen osalta ja miten niitä saimme* lautakunnassa muutettua. Nämä eivät ole mustavalkoisia asioita ja periaatteita linjatessa on aika vaikea sanoa, mitä joku periaate tarkoittaa käytännössä ja onko se lasten kannalta ja perheiden arjen sujumisen kannalta hyvä vai huono. Varsinkaan ennen kuin saamme päiväkodeista samanlaisen esityksen kuin kouluverkosta. Sellainen on luvattu kevään aikana.

Onko iso parempi kuin pieni? Vai toisinpäin?

Seuraavat periaatteet oli kirjattu virkamiesten esitykseen eli halutaan selvästi ohjata päiväkotirakentamista kohti entistä isompia yksiköitä:

2b) Uusilla rakennettavilla alueilla varhaiskasvatuksen toimipisteet toteutetaan ensisijaisesti 8-10 lapsiryhmän päiväkoteina, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla ja helposti joukkoliikenteellä saavutettavissa.

8c) Varhaiskasvatuksen uudet toimipisteet toteutetaan ensisijaisesti 8-10 lapsiryhmän päiväkoteina.

Näissä ehdotin, että lievennetään vaatimusta 6-10 lapsiryhmän päiväkoteihin. Muutosesitys meni yksimielisesti läpi. Perusteluna se, että Espoossa on vasta yksi noin iso kaupungin päiväkoti ja näen riskinä, että periaate johtaa tilanteeseen, jossa kasvaville alueelle ei rakenneta tai perusteta uusia kunnallisia päiväkotipaikkoja tarpeeksi herkästi.  En vastusta isoja yksiköitä sinänsä, vaan niissä on paljon hyvää: ne ovat kustannustehokkaampia (esim. siivous ja ruokailu on suhteessa paljon halvempaa järjestää kuin pienissä yksiköissä), erilaisia tiloja on enemmän ja varhaiskasvatussuunnitelman toteuttaminen helpompaa. Varsinkin uusilla alueilla isot hyvin sijoitetut ja suunnitellut yksiköt toimivat, ja vanhoja pienempiä kannattaa korvata isommilla jos mahdollisuus järkevästi on. Vihreiden entinen varhaiskasvatusjaoston jäsen Tony Hagerlund on kirjoittanut tästä aiheesta hyvin jo vuonna 2011. Kävimme juuri jaostossa läpi asiakaskyselyn tulokset, ja pieni ei ole vanhempienkaan mielestä välttämättä parempi kuin iso. Isommat yksiköt saivat itseasiassa kyselyssä parempia keskiarvoja (asteikko 1-5):

Asiakaskyselyn keskiarvot päiväkodin koon mukaan 2017. Asteikko 1-5.

Kuitenkin mitä isompia päiväkoteja, sitä harvemmassa niitä helposti on. Yksityiset perustavat myös pienempiä yksiköitä ja rahalla voi silloin saada helpommin paikan läheltä kotia. Jo nyt tällaisia tilanteita syntyy, että alueen kaikki päiväkotipaikat ovat täynnä ja perheille tarjotaan kaupungilta yksityistä vaihtoehdoksi. Ja yksityinen toki voikin olla hyvä vaihtoehto, mutta ei kaikille perheille mahdollinen. Yksityisellä ei ole esimerkiksi nollamaksuluokkaa ollenkaan. On mielenkiintoista, että kaupungin näkökulmasta vain 8-10 ryhmän päiväkodit olisivat kustannustehokkaita. Tapasin Touhulan edustajia, ja he sanoivat, että he näkevät optimaalisena 4 lapsiryhmän päiväkodin. Siellä pystytään turvaamaan toiminta sijaisjärjestelyin ja päiväkodin johtaja on aina paikalla, mutta yksikössä kuitenkin kaikki tuntevat toisensa. Siksi olen tyytyväinen, että saimme periaatteisiin enemmän joustoa.  

Mitä nykyisille pienille päiväkodeille, ryhmäperhepäivähoidolle ja ostopalvelupäiväkodeille tapahtuu?

Virkamiesten esityksessä esitettiin seuraavia aika rajun kuuloisia periaatteita monen pienen päiväkodin, ryhmäperhepäivähoidon tai ostopalvelupäiväkotien kannalta:

8b) Pienistä, ensisijaisesti vuokratiloissa toimivista, epätarkoituksenmukaisista päiväkodeista ja suurimmasta osasta ryhmäperhepäiväkoteja luovutaan vuoteen 2030 mennessä.

Tähän lisäysesitykseni oli ”Yksiköistä luovutaan vähitellen, kun alueella on riittävästi korvaavia varhaiskasvatuspaikkoja eivätkä lasten matkat varhaiskasvatukseen olennaisesti pitene. Muutoksissa huomioidaan lapsen etu ja mahdollisimman yhtenäinen koulupolku ja kuullaan perheiden toiveita”

3b) Varhaiskasvatuspalvelujen ostopalveluista luovutaan vähitellen. 

Tähän ehdotin lisäystä ”selvittäen mahdollisuutta jatkaa lapsiryhmien toimintaa kaupungin omana toimintana tai yksityisenä palveluna lapsen etu ja mahdollisimman yhtenäinen koulupolku huomioiden. Erityistä huomiota tulee kiinnittää erityispedagogiikkaan painottuneisiin päiväkoteihin.”

Molemmat esitykseni menivät yksimielisesti läpi. Kiitos lautakunnalle! Ymmärrän kyllä kaupungin tarpeen järkeistää päiväkotiverkkoaan. Siitä asti kun aloitin varhaiskasvatusjaoston puheenjohtajana olen keskustellut lukuisten virkamiesten, kuntapolitiikkojen, päiväkodin johtajien ja työntekijöiden, vanhempien, lasten, yksityisiä tai ostopalveluita ylläpitävien tahojen  kanssa ja lukenut monenlaisia papereita näistä asioista. Keskustelujen ja perehtymisen tuloksena koin, että ei ollut realismia vaatia noita periaatteita pienten yksiköiden vähentämisestä pois kokonaan.  

Ostopalveluista on ilmeisesti pakko luopua jossain vaiheessa, koska ostopalvelut pitäisi lain mukaan säännöllisesti kilpailuttaa ja nyt näin ei ole toimittu. Mutta todella tärkeää on silloin  tehdä se hallitusti ja asiakasystävällisesti. Yhteensä kaupungilla on tällä hetkellä 29 ostopalvelupäiväkotia toistaiseksi voimassa olevilla vuosisopimuksilla. Suurin osa näistä on pieniä, useimmat käsittääkseni kannatusyhdistysten ylläpitämiä ja niillä tuskin on mahdollisuutta jatkaa toimintaa yksityisenä päiväkotina ainakaan ilman tukea. Joukossa on useampi painotettua varhaiskasvatusta tarjoava yksikkö. Siksi oli mielestäni tärkeää linjata millä ehdoilla luopuminen voidaan tehdä. 

Mietin, että onko meillä varaa toisaalta luopua kovin monesta yksiköstä tässä tilanteessa, kun uusia paikkoja tarvitaan koko ajan lisää ja vanhoista ilmenee sisäilmaongelmia? Ideaalimaailmassa meidän varmasti kannattaa korvata viisi todella pientä yksikköä yhdellä isolla ja palveluverkko voi silti perheiden kannalta säilyä liki samana. Reaalimaailmassa näin ei välttämättä tapahdu ja siksi mielestäni tärkeää alleviivata lasten ja perheiden etua periaatteissa, jotta toteutuksessa ei mennä metsään.  

Espoossa on poikkeuksellisen paljon pieniä yksiköitä, jotka ovat haavoittuvaisia ja tiloiltaan usein puutteellisia ja toisaalta rahaa ei ole seiniin loputtomasti käytettävissä.  Vaatimukset varhaiskasvatuksen laadulle ovat kasvaneet ja ihan pienissä yksiköissä esimerkiksi aukioloajat eivät aina kohtaa perheiden tarpeita eikä niille olekaan niin paljon kysyntää kuin mutulla tuntuisi. Olennaisinta kuitenkin on, että perheille on tarjolla laadukasta varhaiskasvatusta tarpeeksi lähellä kotia.

Toisaalta tiedän, että nämä pienet 1-2 ryhmän päiväkodit tai ryhmikset ovat monille perheille kovin rakkaita ja usein pieniä tiloja korvataan retkillä ja ulkoillaan paljon säällä kuin säällä. Tutut ja turvalliset aikuiset ja kaverit ovat perheen kannalta tärkeämpiä kuin seinät. Yhtä tärkeää siis on, että lasten ystävyyssuhteita ei rikota ja muutoksia suunnitellaan yhdessä henkilökunnan ja perheiden kanssa. 

Onneksi kuitenkin voimme todeta, että Espoon päiväkodit saavat todella hyviä arvosanoja koosta tai järjestämistavasta riippumatta.

Asiakaskyselyn tulokset järjestämistavan mukaan 2017 vs 2014. Asteikko 1-5.

Kerrohan mitä ajatuksia heräsi?

**********

*Tein muutosesityksiä vihreän ryhmämme kautta, koska en itse ole lautakunnan varsinainen jäsen enkä edes päässyt kokoukseen flunssan takia paikalle. Pöytäkirjassa ne on kirjattu varsinaisen lautakuntajäsenemme Kimmo Kyrölän nimiin. Lautakunnassa tehtiin yhteensä 21 muutos- tai lisäysesitystä periaatteisiin, joista suurin osa meni läpi. Seuraavaksi periaatteet menevät kaupunginhallitukseen ja sieltä valtuustoon. 

Jaa: