Kuinka paljon rahaa varhaiskasvatukseen on tarpeeksi?

Varhaiskasvatusjaosto kokousti toisen kerran keskiviikkona 4.10. Käsittelimme talousarvioesitystä ja toisaalta myös tuoretta raporttia kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palveluista ja kustannuksista.  Talousarvio oli käynyt jo lautakunnassa ja varhaiskasvatuksen budjettikehys näyttää virkamiesten mukaan tällä kertaa kohtalaisen hyvältä. Leikkauksia ei esitetä vaan varhaiskasvatukseen ollaan saamassa uusia työntekijöitä. Toisaalta 2018 alusta voimaan tulevat varhaiskasvatusmaksujen alennukset, joiden vaikutusta on vaikea ennustaa. Maksujen alennus todennäköisesti houkuttaa uusia lapsia varhaiskasvatuksen piiriin. Lisäksi yksityisistä päiväkodeista saattaa siirtyä kunnallisiin päiväkoteihin lapsia, koska alennukset eivät koske yksityisen hoidon tukea, mutta tähän lautakunnassa esitettiin ainakin osittaista ratkaisua.

Kunnallisen varhaiskasvatuksen oletettua suurempaan kysyntään pitäisi siis varautua. Ei ole ihan helppo yhtälö, kun samaan aikaan päivähoitopaikkoja tarvitaan muutenkin jatkuvasti lisää, mutta onpa hyvä, että maksut alenevat. Varhaiskasvatus kuuluu kaikille ja rahasta se ei saa jäädä kiinni. Seuraavaksi tulee kaupunginjohtajan budjettiesitys marraskuun alussa, josta valtuustoryhmät käyvät sitten neuvottelut ja valtuusto päättää neuvottelutuloksen pohjalta budjetista joulukuun alussa. Nyt on siis aika vaikuttaa.

Kuuden suurimman kaupungin kunnallisen varhaiskasvatuksen kustannukset per laskennallinen lapsi

Itse pohdin juuri nyt, että kuinka paljon rahaa varhaiskasvatukseen on tarpeeksi? Virkamiesten mukaan tilanne on nyt suhteellisen hyvä ja Espoossa ollaan saatu toimintaa tehokkaammaksi. Emme tuota enää Suomen kalleinta varhaisasvatusta. Kuvasta näkee, että Espoossa tila- ja ateriakustannukset ovat korkeampia kuin muualla, henkilökuntaan menee vähemmän rahaa kuin Turussa ja Helsingissä.

Viime vuonna maan hallitus kasvatti ryhmäkokoja, mutta Espoossa päätettiin väännön jälkeen olla nostamatta suhdelukua yli 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa 1:8 ja pidettiin suhde 1:7:ssä. Tarkoittaa siis sitä, että seitsemää yli 3-vuotiasta kokoaikaista lasta kohden pitäisi päiväkodissa olla yksi kasvatusvastuullinen hoitaja tai opettaja. Kuitenkin olen saanut paljon viestejä hoitohenkilökunnan ja lasten suhdeluvusta ja sen tulkinnasta. Olen kuullut, että suhdeluku ei läheskään aina pidä ja voi olla kohdillaan vain muutaman tunnin päivässä varsinkin sairastapauksissa.

Olen kuullut useammasta paikasta, että sijaisia saa palkata vain, jos koko talon tasolla on siihen tarvetta. Eli jos johtajan alaisuudessa on vaikka 7 ryhmää, niin lapsia voi puuttua joka ryhmästä vain yksi, mutta yhteen ryhmään ei saa palkata sijaista hoitajan ollessa poissa vaan muiden hoitajien ja opettajien on tuurattava. Ja siellä yhdessäkin ryhmässä voi olla silti ne 20 lasta ja vain kaksi aikuista.

Varhaiskasvatuksen johtajalta saamani tiedon mukaan suhdeluku lasketaan jakamalla alle 3-vuotiaiden lasten määrä neljällä, 3 v. täyttäneiden määrä seitsemällä ja osapäiväisten lasten määrä 1/13. Tällä periaatteella samassa ryhmässä voi olla paikalla yhtä aikaa myös eri ikäisiä lapsia yhteensä maksimissaan kolmelle kasvattajalle. Suhdelukuperiaatteesta voidaan poiketa lyhytaikaisesti. Suhdeluvut lasketaan nimenomaan koko talon tasolla, ei yksittäisen ryhmän vaikka niissä toimitaankin ja ryhmäkoosta puhutaankin.

Päiväkodinjohtajat yhdessä aluepäälliköiden kanssa arvioivat sijaisten tarpeen tilannekohtaisesti siten, että suhdelukuperiaatetta noudatetaan. Mutta suhdeluku on tosiaan laskennallinen, eikä siis suinkaan tarkoita sitä, että jokaisessa 21 lapsen ryhmässä olisi aina kolme kasvattajaa paikalla. Ja ryhmä voi olla siis isompikin jos mukana osapäiväisiä lapsia. Meille annettiin jaostossa ymmärtää, että rahat eivät millään riitä siihen, että aina sairastapauksissa hankittaisiin sijainen vaan sitä aina tapauskohtaisesti arvioidaan. Onko sinulla kokemuksia siitä, että sijaista ei ole saanut, vaikka tarve olisi ollut? Laita minulle viestiä, kuulisin siitä mielelläni. 

Seuraavaksi pitää selvittää: Voitaisiinko isoihin päiväkoteihin palkata vakituisia tuuraajia, jotka voisivat tulla auttamaan aina tarpeen tullen ryhmiä ja jos kaikkialla olisi täysi miehitys niin auttaa eniten apua tarvitsevaa ryhmää, tarjota suunnitteluaikaa lastentarhanopettajille tms. Käsitin, että tällaisia ei nykyään ole, vaan suhdeluvut on todella tarkkaan laskettu ja ”ylimääräisiä” käsipareja ei saa olla. Minkälainen kustannusvaikutus tällaisella olisi? PÄIVITYS 14.10: vakituisia sijaisia kuulemma on, mutta ovat kuulemma sidottuja usein jo pitkälle eteenpäin lomien ja muiden etukäteen tiedossa oleviin poissaoloihin. Pitäisikö tuuraajia olla enemmän?

Tai kuinka paljon lisää rahaa tarvittaisiin siihen, että sijaiskäytäntöä voitaisiin löysätä edes vähän? Voisiko päiväkodin johtajalle ja ryhmän henkilökunnalle antaa vapauden ja vastuun päättää siitä hankitaanko sijainen vai ei? Miksi ei?

Moni päiväkodissa uupuu, kun hallinnan tunne omasta työstä katoaa eikä saa tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi. Jos on tunne, että omaa ammattitaitoa ei arvosteta, eikä epäkohtiin puututa. Kolmannes suunnittelee alan vaihtoa. Tähän meillä ei todellakaan ole varaa, kun koulutettua henkilökuntaa tarvittaisiin koko ajan enemmän.

Varhaiskasvatuksesta tulee kovin ristiriitaista viestiä: samalla monen vanhemman kokemukset ovat todella hyviä ja monessa päiväkodissa myös henkilökunta viihtyy ja voi hyvin. Hienoa kehittämistyötä tehdään ja varhaiskasvatus nähdään jo tärkeänä osana koulutusjärjestelmää. Toisista paikoista taas kuulee todella karuja juttuja. Toisaalta vanhemmat eivät läheskään aina näe henkilökunnan uupumusta ja paljon on kiinni myös johtamisesta ja asioiden viestimisestä.

Miten sinä parantaisit päiväkodin arkea, jotta se olisi paitsi lapsille myös henkilökunnalle parempi paikka? Mitä siihen tarvitsi juuri nyt kaikkein eniten?

Jaostossa tarkastelemme seuraavaksi henkilökunnan hyvinvointiraporttia. Päiväkotitiloista taas on valmisteilla Espoossa iso selvitys. Näihin aiheisiin tulevissa kirjoituksissa.

*******

Kuva Nuumäen päiväkodista, jossa varhaiskasvatusjaosto kokousti 4.10 ja tutustui toimintaan päiväkodin johtajan johdolla. Hieno paikka ja hienoa toimintaa siellä ja hyvä osoitus siitä, että iso päiväkoti voi olla todella toimiva ja tilat ihanat kun ne on hyvin suunniteltu. 

Jaa: