Löytyykö Espoosta lähikoulu kaikille?

Espoossa ollaan päättämässä koulu- ja lukioverkosta vuosille 2018-2027. Isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat tuhansien koululaisten ja heidän perheidensä arkeen tulevina vuosina. Täytyy sanoa, että olin aika tyrmistynyt kun suunnitelma julkaistiin. Paristakin syystä.

  1. Suunnitelma oli valmisteltu täysin piilossa ja se tuotiin lautakunnan nähtäväksi päivää ennen julkistusta kun lautakunta erityisesti sitä pyysi. Onneksi kuitenkin esittelytilaisuus näytettiin netissä ja palautetta ehtii suunnitelmasta antaa sähköisesti vielä tiistaihin 23.1. klo 8 asti. Asia tulee lautakuntaan 14.2 ja pohdimme parhaillaan tarkempia muutosesityksiä esitykseen.
  2. Massiivinen suunnitelma esiteltiin tuolta sivuilta katsottavissa olevassa powerpoint setistä, jossa ei ollut juuri mitään, mikä olisi auttanut ymmärtämään mikä muuttuu, miten ja miksi. Koulut olivat taulukossa alueittain, mutta mitään juuri mitään selityksiä esitys ei tarjonnut. Esimerkiksi monessa kohtaa jäi epäselväksi, minne oppilaat on ajateltu siirtää väistöön suunnitellun peruskorjauksen ajaksi. Suunnitelmassa kerrottiin paljonko oppilasmäärä alueella kasvaa väestöennusteen mukaan, mutta ei sitä, kuinka paljon koulupaikat lisääntyvät (tai eivät lisäänny) samalla alueella samassa ajassa. Tämä olisi tietysti aika olennainen tieto kun arvioi, onko suunnitelma toteuttamiskelpoinen. Vihreiden Allan Halme askaroi koulut ja esitetyt muutokset kartalle. Tällaista toki voisi odottaa jo valmistelusta.
  3. Tapiolan alakoulujen tilanne on käsittämätön. Sekä Jousenkaari että Aarnivalkea ovat suljettuina sisäilmaongelmien takia ja oppilaat väistössä muualla. Pitkin viime vuotta on lupailtu, että jotain tuodaan päätettäväksi. Viimeksi budjettineuvottelujen yhteydessä syksyllä kerrottiin, että koulujen tilanne ratkaistaan kouluverkon yhteydessä. Nyt se ratkaisu siis on, että  ”Aarnivalkeantien ja Jousenkaaren koulurakennusten tilanne ratkaistaan erikseen sen jälkeen, kun museoviraston kanta rakennusten säilyttämiseen ja eri toteutusvaihtoehdot on selvitetty.” On törkeää, että tätä ei muka ole saatu selvitettyä aiemmin kun koulut ovat olleet tyhjillään jo pidemmän aikaa. Nyt Aarnivalkean oppilaita oltaisiin siirtämässä Otaniemeen (monen vanhemman mielestä vaarallisen koulumatkan päähän) ja Jousenkaaren oppilaita Espoonlahdesta Niittykumpuun. Tapiolan kouluista on kirjoittanut paljon mm vihreä valtuutettu Mari Anthoni ja niiden kanssa todella pitkään töitä sinnikkäästi tehnyt Tiina Elo (mm. Jousenkaaresta).
  4. Suurin kysymys on, riittävätkö esitetyt koulupaikat nopeasti kasvavalle lapsimäärälle? Pitävätkö väestöennusteet paikkansa? Saako jatkossakin paikan lähikouluun? Miksi lakkauttaa toimivia kouluja kun tarvitaan kokoajan lisää koulutilaa? Pyysin virkamiehiltä koulujen nykyiset oppilasmäärät ja vertailin niitä ja suunnitelmia Espoon virallisiin väestöennusteisiin. Minulla ei ole käytössä kaikkea mahdollista tietoa, joten tässä esitetty kuvaaja Matinkylä-Olarin suuralueesta on vain arvaus 2020 ja 2022 osalta. Lisäksi väestöennustetta pitäisi tutkia tarkemmalla tasolla, koska Suurpellosta ei niin vain lähdetä Tiistilään alakouluun ja päinvastoin. Olisin toivonut, että tämän tyyppistä ja vielä kattavampaa dataa  voisi tarjota suunnitelmien mukana, jotta jokainen kiinnostunut voi itse tutkia mihin oletuksiin ja lukuihin suunnitelmat perustuvat. Tutkin tässä vain peruskouluja, lukiot ovat sitten vielä ihan oma lukunsa
  5. En edelleenkään osaa sanoa varmasti, riittävätkö suunnitellut koulut vai eivät. Kovin kuitenkin epäilyttää esimerkiksi se, että Suur-Espoonlahden alueella ennusteen mukaan tänä vuonna 7-15-vuotiaita 5911 ja oppilasmäärä alueen kouluissa nyt 5799 eli yli sata vähemmän. Suur-Leppävaarassa ero vielä isompi 7121 kouluikäistä vs 6757 oppilasmäärä alueen kouluissa nyt. Varmaan osalle näistä ihan hyviäkin selityksiä (pitää huomata, että myös 2018 väestömäärä on ennuste), mutta ei ihan tunnu riittävältä silti tuo koulupaikkojen määrän kasvu suunnitelmissa kun molemmilla alueilla kouluikäisten lasten määrä on ennusteissa voimakkaassa kasvussa. Varsinkin kun samaan aikaan tehdään peruskorjauksia eikä läheskään kaikkien koulujen osalta ole esitetty mitään suunnitelmaa mihin väistetään korjausten aikana.
  6. Olen poliitikko, miksi en vain tee parempia päätöksiä ja miten tähän on edes päädytty? Eilen julkaistiin kuntalaisaloite ”Espoon koulut kuntoon”. Aloitetekstissä kritisoitiin (ihan oikein) politiikkoja siitä, että Espoossa on keinotekoinen investointikatto, jonka sisään kaikkien kaupungin investointien pitäisi mahtua ja virkamiesten on pakko valmistella esitys siltä pohjalta. Tämä siksi, että valtuuston enemmistö on näin päättänyt ja esimerkiksi 0,25 %-yksikön veronkorotus nähdään tässä kaupungissa tietyissä piireissä paljon pahempana asiana kuin koulukorjausten lykkääminen. Tämän kouluverkkoesityksen paras puoli onkin, että linjausten todelliset vaikutukset tulevat näkyviin kerralla. Toivotaan, että nyt saadaan poliittinen enemmistö sen taakse, että jokaiselle löytyisi turvallinen ja terveellinen lähikoulu mahdollisimman läheltä kotia.
Jaa: