Varhaiskasvatus vaikuttaa

Espoon Vihreät esittää minua varhaiskasvatusjaoston puheenjohtajaksi. Olen onnellinen ja innoissani mahdollisuudesta päästä kehittämään varhaiskasvatusta Espoossa! 
Luin perehtymismielessä opetushallituksen ”Vaikuttava varhaiskasvatus” selvitystä (2016). Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan ”alle kolmivuotiaana päivähoidossa olleet jatkavat toiseen asteen koulutukseen, menevät lukioon ja opiskelevat yliopistossa muita useammin. Yhteydet ovat vahvimmat kaksivuotiaana päivähoitoon siirtyneillä. Yhteys on sama matalasti ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla.” (s.20)
Onkin mielenkiintoista, että samaan aikaan kun huolehditaan koulupudokkaista ja koulutuksen periytyvyydestä, nähdään päivähoitoon osallistuvien lasten määrä usein taakkana yhteiskunnalle. Vaikka juuri varhaiskasvatukseen osallistuminen edistäisi tutkimusten mukaan elinikäistä oppimista ja opiskelutaitoja. Tietenkin myös kotona voi saada laadukasta varhaiskasvatusta, mutta tutkimusten mukaan päivähoidossa saadulla inhimillisellä pääomalla on suuri merkitys myöhemmissä opinnoissa ja mielekkään elämän rakentamisessa. Varhaiskasvatuksen vaikutukset ovat erityisen suuret niillä lapsilla, joilla on pulmia kehityksessä ja oppimisessa tai joiden elinolot ovat vaikeat.
Amerikkalaistutkimuksen mukaan ”jokainen varhaiskasvatukseen suunnattu dollari tuo takaisin enemmän kuin mitä tuovat vanhempiin lapsiin tai aikuisiin suunnatut investoinnit.” Tätä taustaa vasten on oikeastaan aika mielenkiintoista, että tämä kaikkein vaikuttavin osa koulupolkua eli varhaiskasvatus on maksullista maassa, jossa myös korkeakoulutus on ilmaista (ja hyvä että on). Ja johon käytetyistä rahoista ollaan valmiita niin helposti leikkaamaan.
Muihin OECD maihin verrattuna, suomalaiset 4-vuotiaat osallistuvat selvästi keskiarvoa vähemmän kodin ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen.
Raportissa todettiin painokkaasti, että ”positiivisten vaikutusten toteutuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan edellyttää varhaiskasvatuspalveluiden hyvää saavutettavuutta ja korkeaa laatua.”  Saavutettavuuden ja laadun eteen on siis tehtävä töitä.
Tässäpä loppuun itselleni muistilistaksi varhaiskasvatuksen eurooppalainen laatukehyksen kahdeksan pointtia:
 
Varhaiskasvatukseen pääsy
1. Varhaiskasvatuspalveluiden on oltava avoimia ja saavutettavissa kaikille perheille ja heidän lapsilleen.
2. Varhaiskasvatuspalvelut tulee organisoida siten, että käyttäjiä rohkaistaan osallisuuteen, turvataan sosiaalinen inkluusio ja moninaisuus.
Henkilöstö
3. Tarvitaan pätevä henkilöstö, jonka perus- ja täydennyskoulutus tukee heidän ammatillisen roolinsa toteuttamista.
4. Edellytyksenä on tukeva työympäristö mukaan lukien ammatillinen johtajuus, mikä luo mahdollisuuksia havainnoinnille, reflektiolle, suunnittelulle, tiimityölle ja yhteistyölle vanhempien kanssa.
Opetussuunnitelma
5. Opetussuunnitelman tulee perustua pedagogisille tavoitteille, arvoille ja lähestymistavoille, jotka mahdollistavat lasten täyden potentiaalin saavuttamisen kokonaisvaltaisesti.
6. Opetussuunnitelman tulee edellyttää henkilöstön yhteistoimintaa lasten, kollegojen ja vanhempien kanssa sekä omien käytäntöjen reflektointia.
Arviointi
7. Arvioinnin tulee tuottaa tietoa paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla, jotta se tukee politiikan ja käytäntöjen laadun jatkuvaa parantamista.
8. Arvioinnin tulee toteuttaa lasten parasta.
European Quality Framework For Early Childhood Education 2014.
Jaa: