Onko Espoossa riittävästi päiväkotipaikkoja?

Klikkiotsikon vastaus: ei ole. Asia ei tietenkään ole niin yksinkertainen. Miten ja missä päätetään minne ja minkälaisia päiväkoteja rakennetaan? Miksi ei osata arvioida päiväkotipaikkojen määrää oikein? Vuosittain Espoossa päätetään investointiohjelmasta osana talousarviota. Näin humppa etenee vuosittain

  1. Virkamiehet valmistelevat vuosittain seuraavan 10 vuoden investointiohjelman investointikaton sisällä. Tämä tarkoittaa siis sitä, listalta saattaa tippua/ siirtyä pois tarpeellisia hankkeita jos joku vielä kiireellisempi menee ohi ja kaikki eivät mahdu investointikaton sisälle. Investointikatto on Espoossa poliittisesti päätetty raja sille, kuinka paljon investointikaudella voidaan rakentaa tai korjata. Vuokrakohteet eivät kuitenkaan sisälly investointikattoon
  2. Investointisuunnitelma tulee syyskuussa kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston sekä opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan käsittelyyn. Silloin poliittisten päättäjien pitäisi tajuta, mitä listalta ehkä puuttuu ja miten hyvin se vastaa tarpeeseen. Virkamiehet eivät välttämättä tätä suoraan kerro, koska heidän pitää pysyä investointikaton sisällä. Lautakunnalle esitetty materiaali näyttää tältä.
  3. Bonuksena lautakunnassa oli tällä kerralla mukana ei julkisena materiaalina myös varhaiskasvatusjaostossa moneen kertaan vaatimani varhaiskasvatuksen palveluverkkoselvitys. Käytännössä siis kasa taulukoita, joista selvisi, että etenkin Espoon keskuksen ja Espoonlahden suuralueilla oli syntymässä valtava vaje päiväkotipaikoista ennustettuun osallistujamäärään nähden jos esitetty investointiohjelma olisi hyväksytty. Voi tulla yllätyksenä, mutta aikaisemmin tällaista ihan perusdataa ei ole ollut päätöksenteon tukena. Kokosin taulukoista laskennallisten paikkojen ja ennustetun osallistujamäärän välisen erotuksen yhteen taulukkoon ja laitoin lautakunnalle viestiä ja pyysin heitä tekemään lisäysesityksen heille esitettyyn investointiohjelmaan. Lautakunnan vpj Pinja Nieminen (vihr) teki aiheesta lisäysesityksen joka hyväksyttiin yksimielisesti.
  4. Lautakuntien käsittelyn jälkeen kaupunginjohtaja julkaisee oman budjettiesityksensä. Siellä ei yleensä ole otettu huomioon lautakuntien lausuntoja budjettikehykseen.
  5. Sitten valtuustoryhmät tekevät omat muutosesityksensä budjettiin. Tässä voi vielä yrittää saada muutettua investointiohjelmaa (kuten muutakin budjettia). Vihreiden ryhmä ja ennen kaikkea kaupunginhallituksen vpj ja tila- ja asuntojaoston pj Henna Partanen teki ison duunin koko investointilistan (sisältää koulut, päiväkodit, uimahallit, tiehankkeet ym) vertaamisessa edelliseen vuoteen ja pyytämällä selvityksiä puuttuvien tai lykättyjen kohteiden vaikutuksista. Teimme lukuisia muutosesityksiä investointiohjelmaan tämän työn perusteella.
  6. Sitten valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuvat budjettineuvotteluihin vääntämään budjetista lopullisen version. Neuvottelut ovat hyvin luottamuksellisia ja niistä ei saa kertoa julkisuuteen kuin lopputulos. Mutta sen voi sanoa, että neuvotteluissa juuri punnitaan eri poliittisten ryhmien arvot ja se mitä halutaan painottaa. Toisaalta jotkut asiat saattavat saada neuvottelupöydässä tukea helpommin jos neuvottelijoilla on asiaan omakohtainen side tai muuten hyvin tietoa asiasta. Ja toisaalta jos neuvottelijoilla ei tietoa ole ja paikalla olevat virkamiehet eivät sitä osaa antaa niin moni tärkeäkin asia saattaa jäädä vähemmälle huomiolle. Selkeä data auttoi neuvottelijoitamme Jyrki Kasvia ja Henna Partasta vakuuttamaan lopulta myös muut puolueet siitä, että investointilistaan on lisättävä uudet päiväkodit Espoon keskuksen ja Espoonlahden alueille.
  7. Lopulta valtuusto hyväksyy budjetin päiväkoteineen. Nyt sitten vahditaan että nämä lisätyt päiväkodit oikeasti lähtevät toteutumaan. Ei olisi ensimmäinen kerta kun neuvottelutuloksella pyyhitään pöytää. Valitettavasti.
  8. Ja sitten odotetaan että ensi vuoden investointiohjelman valmistelu on jo lähtökohtaisesti avoimempaa ja paremmin väestöennusteet toteuttavaa kuin nyt.

 

Jaa:

Päiväkotien työolosuhteista

Puhe valtuustossa 18.11.2019 
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kiitos aloitteen tekijälle ja varhaiskasvatuksen virkamiehille aloitteen pohjalta toteutetusta kyselystä. Aihe on todella tärkeä ja vaikka työolosuhteita seurataan säännöllisesti myös Kunta10 tutkimuksen avulla, tuli tässä kyselyssä lisää ymmärrystä siitä mitä kehittämistoimia tarvitaan, jotta työolosuhteet paranevat ja voimme varmistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen tasapuolisesti kaikkialla.. Varhaiskasvatus on tärkeä osa meidän koulutusjärjestelmää, itse asiassa monissa tutkimuksissa on todettu että jopa sen tärkein osa.

Varhaiskasvatusjaostossa käsiteltiin juuri kehittämistoimia, joita varhaiskasvatuksessa tehdään työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kehittämiskohteiksi oli nostettu erityisesti työn hallinnan tunteen parantaminen sekä väkivallan ja uhkatilanteiden vähentäminen asiakkaan taholta. Molempiin kehittämiskohteisiin on laadittu useita kehittämistoimenpiteitä seuraaville vuosille ja tiedän, että toimialalla ja yksiköissä tehdään kovasti töitä sen eteen, että tätä lapsille, perheille ja koko yhteiskunnalle tärkeää kasvatus- ja koulutustyötä olisi mahdollista tehdä hyvin.

Riittävä osaavan henkilöstön määrä päiväkodeissa on aivan olennainen kun haluamme varmistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen. Osaajapula on iso ja tarvitaan myös koulutusmäärien nostoa, jotta uusia ammattilaisia saadaan alalle. Johtamiseen on syytä panostaa, jotta ammattilaiset myös pystyvät antamaan parastaan. Varhaiskasvatuksessa eletään isojen muutosten keskellä ja silloin myös hyvän johtamisen tarve korostuu.

Kuten aloitevastauksessakin todetaan, myös tilojen pitää olla kunnossa että arki päiväkodeissa sujuu. Liian täydet tai huonokuntoiset tilat heikentävät sekä lasten että työntekijöiden hyvinvointia. Erilaiset poikkeusjärjestelyt ovat valitettavasti arkipäivää liian monessa päiväkodissa ja hätäväistöihin on jouduttu edelleen turvautumaan. Kevään tilanne näyttää poikkeusjärjestelyiden osalta joillakin Espoon alueista ennusteiden mukaan todella huolestuttavalta. Lautakunnalle toimitettujen tietojen mukaan esitetty investointiohjelma ei ole riittävä vajeen paikkaamiseen seuraavien vuosien aikana. Toivottavasti talousarvioneuvotteluissa riittää viisautta varmistaa, että Espoossa on riittävästi päiväkotipaikkoja tarpeeseen nähden alueittain ja peruskorjaukset tai korvaavat tilat huonokuntoisiin kohteisiin tehdään ajoissa.

Jaa:

Löytyykö Espoosta lähikoulu kaikille?

Espoossa ollaan päättämässä koulu- ja lukioverkosta vuosille 2018-2027. Isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat tuhansien koululaisten ja heidän perheidensä arkeen tulevina vuosina. Täytyy sanoa, että olin aika tyrmistynyt kun suunnitelma julkaistiin. Paristakin syystä.

  1. Suunnitelma oli valmisteltu täysin piilossa ja se tuotiin lautakunnan nähtäväksi päivää ennen julkistusta kun lautakunta erityisesti sitä pyysi. Onneksi kuitenkin esittelytilaisuus näytettiin netissä ja palautetta ehtii suunnitelmasta antaa sähköisesti vielä tiistaihin 23.1. klo 8 asti. Asia tulee lautakuntaan 14.2 ja pohdimme parhaillaan tarkempia muutosesityksiä esitykseen.
  2. Massiivinen suunnitelma esiteltiin tuolta sivuilta katsottavissa olevassa powerpoint setistä, jossa ei ollut juuri mitään, mikä olisi auttanut ymmärtämään mikä muuttuu, miten ja miksi. Koulut olivat taulukossa alueittain, mutta mitään juuri mitään selityksiä esitys ei tarjonnut. Esimerkiksi monessa kohtaa jäi epäselväksi, minne oppilaat on ajateltu siirtää väistöön suunnitellun peruskorjauksen ajaksi. Suunnitelmassa kerrottiin paljonko oppilasmäärä alueella kasvaa väestöennusteen mukaan, mutta ei sitä, kuinka paljon koulupaikat lisääntyvät (tai eivät lisäänny) samalla alueella samassa ajassa. Tämä olisi tietysti aika olennainen tieto kun arvioi, onko suunnitelma toteuttamiskelpoinen. Vihreiden Allan Halme askaroi koulut ja esitetyt muutokset kartalle. Tällaista toki voisi odottaa jo valmistelusta.
  3. Tapiolan alakoulujen tilanne on käsittämätön. Sekä Jousenkaari että Aarnivalkea ovat suljettuina sisäilmaongelmien takia ja oppilaat väistössä muualla. Pitkin viime vuotta on lupailtu, että jotain tuodaan päätettäväksi. Viimeksi budjettineuvottelujen yhteydessä syksyllä kerrottiin, että koulujen tilanne ratkaistaan kouluverkon yhteydessä. Nyt se ratkaisu siis on, että  ”Aarnivalkeantien ja Jousenkaaren koulurakennusten tilanne ratkaistaan erikseen sen jälkeen, kun museoviraston kanta rakennusten säilyttämiseen ja eri toteutusvaihtoehdot on selvitetty.” On törkeää, että tätä ei muka ole saatu selvitettyä aiemmin kun koulut ovat olleet tyhjillään jo pidemmän aikaa. Nyt Aarnivalkean oppilaita oltaisiin siirtämässä Otaniemeen (monen vanhemman mielestä vaarallisen koulumatkan päähän) ja Jousenkaaren oppilaita Espoonlahdesta Niittykumpuun. Tapiolan kouluista on kirjoittanut paljon mm vihreä valtuutettu Mari Anthoni ja niiden kanssa todella pitkään töitä sinnikkäästi tehnyt Tiina Elo (mm. Jousenkaaresta).
  4. Suurin kysymys on, riittävätkö esitetyt koulupaikat nopeasti kasvavalle lapsimäärälle? Pitävätkö väestöennusteet paikkansa? Saako jatkossakin paikan lähikouluun? Miksi lakkauttaa toimivia kouluja kun tarvitaan kokoajan lisää koulutilaa? Pyysin virkamiehiltä koulujen nykyiset oppilasmäärät ja vertailin niitä ja suunnitelmia Espoon virallisiin väestöennusteisiin. Minulla ei ole käytössä kaikkea mahdollista tietoa, joten tässä esitetty kuvaaja Matinkylä-Olarin suuralueesta on vain arvaus 2020 ja 2022 osalta. Lisäksi väestöennustetta pitäisi tutkia tarkemmalla tasolla, koska Suurpellosta ei niin vain lähdetä Tiistilään alakouluun ja päinvastoin. Olisin toivonut, että tämän tyyppistä ja vielä kattavampaa dataa  voisi tarjota suunnitelmien mukana, jotta jokainen kiinnostunut voi itse tutkia mihin oletuksiin ja lukuihin suunnitelmat perustuvat. Tutkin tässä vain peruskouluja, lukiot ovat sitten vielä ihan oma lukunsa
  5. En edelleenkään osaa sanoa varmasti, riittävätkö suunnitellut koulut vai eivät. Kovin kuitenkin epäilyttää esimerkiksi se, että Suur-Espoonlahden alueella ennusteen mukaan tänä vuonna 7-15-vuotiaita 5911 ja oppilasmäärä alueen kouluissa nyt 5799 eli yli sata vähemmän. Suur-Leppävaarassa ero vielä isompi 7121 kouluikäistä vs 6757 oppilasmäärä alueen kouluissa nyt. Varmaan osalle näistä ihan hyviäkin selityksiä (pitää huomata, että myös 2018 väestömäärä on ennuste), mutta ei ihan tunnu riittävältä silti tuo koulupaikkojen määrän kasvu suunnitelmissa kun molemmilla alueilla kouluikäisten lasten määrä on ennusteissa voimakkaassa kasvussa. Varsinkin kun samaan aikaan tehdään peruskorjauksia eikä läheskään kaikkien koulujen osalta ole esitetty mitään suunnitelmaa mihin väistetään korjausten aikana.
  6. Olen poliitikko, miksi en vain tee parempia päätöksiä ja miten tähän on edes päädytty? Eilen julkaistiin kuntalaisaloite ”Espoon koulut kuntoon”. Aloitetekstissä kritisoitiin (ihan oikein) politiikkoja siitä, että Espoossa on keinotekoinen investointikatto, jonka sisään kaikkien kaupungin investointien pitäisi mahtua ja virkamiesten on pakko valmistella esitys siltä pohjalta. Tämä siksi, että valtuuston enemmistö on näin päättänyt ja esimerkiksi 0,25 %-yksikön veronkorotus nähdään tässä kaupungissa tietyissä piireissä paljon pahempana asiana kuin koulukorjausten lykkääminen. Tämän kouluverkkoesityksen paras puoli onkin, että linjausten todelliset vaikutukset tulevat näkyviin kerralla. Toivotaan, että nyt saadaan poliittinen enemmistö sen taakse, että jokaiselle löytyisi turvallinen ja terveellinen lähikoulu mahdollisimman läheltä kotia.
Jaa:

Ei näin Espoo – tapaus jättikoulu Otaniemeen

Kuluneella viikolla on herättänyt keskustelua ja kiukkua Espoon virkamiesten suunnitelmat siirtää kolme kolme koulua (Olarin lukio, Espoon kansainvälinen koulu ja Mattlidens gymnasium) Otaniemeen osoitteeseen Tietotie 6. Kiukku ei ole ihme, kun viestintä ja valmistelu oli näin huonolla tasolla. Tärkein asia: mielestäni Espoo International Schoolia ei saa siirtää Opinmäestä pois. Mutta kerrataanpa vähän mikä meni pieleen:

  1. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet saivat kutsun asukastilaisuuteen to 31.8. Vanhemmat ovat kertoneet, että heille viesti tuli pe 1.9. ”Sivistystoimessa on valmisteilla ehdotus, joka toteutuessaan tarkoittaa merkittäviä muutoksia opetuspalveluissa Matinkylä-Olarin alueella. Ehdotus esitellään asukastilaisuudessa ti 5.9”. Mitään lisätietoa aiheesta ei löytynyt, enkä tajunnut sitä kysyäkään. Ensi kerralla tajuan.
  2. En itse päässyt tilaisuuteen, mutta vihreistä lautakunnan jäsen Kimmo Kyrölä oli paikalla. Hän kertoi facebookissa, että tilaisuus oli paitsi huonosti toteutettu, se myös vedettiin pääasiassa suomeksi, vaikka paikalla oli useita Espoo International Schoolin (EIS) vanhempia, jotka eivät puhuneet suomea. Tilaisuudessa pyydettiin kuulemma erikseen virkamiehiä puhumaan englantia, mutta tilaisuutta jatkettiin suomeksi.
  3. Tilaisuuden jälkeen lautakunnan jäsenille alkoi syystäkin tulla vihaista palautetta. Tässä vaiheessa monilla politiikoilla ei ollut mitään käsitystä, mistä koko asiassa on kyse. Mitään kaupungin virallista tiedotetta ei ollut, eikä asia ollut käynyt lautakunnan kautta. Asiasta oli kyllä ollut Länsiväylässä juttua kesäkuussa, mutta siinäkin puhuttiin vain lukioista.
  4. Pian selvisi, että asiaa on valmisteltu epätavallisesti tilat edellä ja asia on tulossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan seuraavaan kokoukseen 20.9 ja ruotsinkieliseen svenska rum- lautakuntaan 28.9. Kaupungihallituksen tila- ja asuntojaoksen pj Tiina Elo on kertonut hankkeen rakennuksen vuokraamiseksi kaupungille tulleen kesäkuun tila- ja asuntojaostoon ihan puskista. ”Pitkän keskustelun jälkeen päädyimme siihen, että valmistelu voi jatkua, mutta ennen päätöksiä on oltava sivistystoimen näkemys siitä onko tiloille tarvetta ja mitkä koulut sinne voisivat siirtyä. Ja ennen päätöksentekoa on kuultava myös asukkaita, avoimen Espoon periaatteiden mukaisesti.” Nyt oli sitten ilmeisesti ajateltu kuultavan asukkaita, mutta ei mennyt kyllä ihan putkeen
  5. Kaupungin tiedote asiasta saatiin tilaisuutta seuraavana päivänä ke 6.9 klo 14:43. Tiedotteen sanamuotoihin en nyt puutu, mutta on käsittämätöntä, että tietoa ei ollut saatavilla jo ENNEN asukastilaisuutta. Miksi lähetettiin vain kryptinen kutsu, eikä avoimesti kerrottu mitä suunnitellaan, kun asiasta oli kuitenkin jo kesäkuussa ollut mediassa? Avoimella viestinnällä olisi voitu välttää hätäännystä ja somehuhuja, kun kaikille olisi ollut selvää, että päätöksiä ei ole vielä tehty. Nyt monella vanhemmalla luotto kaupunkiin on koetuksella. Lisäksi tiedote tuli aluksi vain suomeksi ja itsekin sain usean hätääntyneen yhteydenoton englanniksi. Kyselin englanninkielisen tiedotteen perään ja se tulikin onneksi sitten kuitenkin aika nopeasti, jo klo 16:27.
  6. Itse asiasta: en ole vakuuttunut, että meidän ylipäätään kannattaa tehdä 2500 oppilaan jättikoulu Otaniemeen (tai mihinkään, varsinkin jos tila ei ole erityisen hyvin kouluksi suunniteltu). Paikkaan, jossa asuu lähinnä opiskelijoita ja tutkijoita. Haukilahden lukio on toiminut Aalto-yliopiston kampuksella ja synergiasta on kyllä ollut hyötyä. Meidän ei kuitenkaan kannata keskittää kaikkia lukioita samaan paikkaan. Itse odotin, että Meri-Matin lukiohanke Matinkylässä etenisi (ja Olarin lukio voisi sitten muuttaa sinne), mutta tämä Otaniemen tila alkoi ilmeisesti näyttää virkamiehistä paljon halvemmalta ja siksi houkuttelevammalta. Lukioonhan nuoret pystyvät kulkemaan oman alueen ulkopuolellekin, mutta kyllä lukioitakin pitäisi olla jokaisessa Espoon aluekeskuksessa. Matinkylä-Olari jäisi näissä suunnitelmissa kokonaan ilman. Asiaa pitää selvittää todenteolla!
  7. Espoo International Schoolissa on koululaisia ekaluokkalaisista lähtien ja monet perheet ovat hankkineet asunnon Suurpellosta, kun kansainvälinen koulu keskitettiin pari vuotta sitten valmistuneeseen Opinmäen uuteen koulukeskukseen Suurpeltoon. Moni vanhempi on kertonut, että koulu on heille lähikoulu, johon lapset kulkevat kävellen tai pyörällä. Vanhemmille ei ole missään vaiheessa sanottu, että koulu olisi jotenkin väliaikaisesti Suurpellossa vaan pikemminkin päinvastoin annettu ymmärtää, että nyt koulu on saanut pysyvät tilat. Tällaiset suunnitelmat yhdistettynä umpisurkeaan viestintään ovat kaupungin suunnalta märkä rätti vasten näiden perheiden kasvoja. Eli ei, en kannata koulun siirtämistä pois Opinmäestä. Olen lautakunnassa vain varajäsenenä, joten suoraan en saa tästä olla päättämässä, mutta uskon, että lautakunta on hyvin kriittinen hankkeelle.

PÄIVITYS 11.9: Kaupunginhallitus käsitteli asiaa jo tänään ylimääräisessä kokouksessaan ja päätti, että ”Jo tehtyjen selvitysten perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Espoon kansainvälisen koulun EIS siirto Opinmäestä Tietotie 6 tiloihin ei ole tarkoituksenmukaista. Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että toinen paljon esillä ollut kouluverkon peruspilari on jatkaa ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä Mattliden koulukokonaisuutena Matinkylässä.”

Jaa:

Parempiin tuloksiin hyvällä johtajuudella

Johtajuus - Kuvituskuva

Olin viikonloppuna Espoon Vihreiden tilaisuudessa kuuntelemassa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelää. Vaikka monesta asiasta olen hänen kanssaan ollut eri mieltä (mielestäni leikkauslistat eivät ole oikea tapa kehittää kaupunkia ja haluaisin Espooseenkin pormestarimallin), niin nyt huomasin nyökytteleväni mukana monessa kohtaa. Jukka puhui johtamisesta ja miten johtajuus on ollut Espoossa tapetilla entistä enemmän viime vuosina. Esimiestaitoihin on panostettu ja mietitty yhdessä, miten työntekijöitä motivoidaan ponnistelemaan yhteisen tavoitteen eteen. Kaupunginjohtaja oli huolissaan sote-uudistuksesta myös johtamisen näkökulmasta. Uudenmaan maakunnalle on siirtymässä jopa 60 000 työntekijää, eikä heille pystytä nyt perustelemaan, miksi tätä uudistusta Uudellamaalla tehdään.  Aika vaikea saada henkilöstö motivoitumaan isoon muutokseen. Kela-kaaos on surullinen esimerkki siitä, kun asiantuntijoiden varoituksia ei kuunnella vaan lähdetään liian heppoisin suunnitelmin tekemään isoja ja asukkaiden arkeen vaikuttavia muutoksia.

Espoon kaupunki työllistää nyt lähes 14 000 ihmistä. Opettajia, huoltomiehiä, virkamiehiä, suunnittelijoita, insinöörejä, lähihoitajia yms. Työntekijöitä on moneen lähtöön, mutta yksi nimittävä tekijä heillä kaikilla on: Heillä kaikilla on joku esimies. Suomessa on pitkään ollut vallalla periaate, että paras hitsaaja ylennetään hitsaajien esimieheksi. Paras hitsaaja ei kuitenkaan välttämättä ole paras esimies vaan johtaminen on myös taito, jota pitää harjoitella ja jossa toiset ovat hyviä ja toiset eivät.

Hyvä johtaja, oli sitten kyseessä terveyskeskuksen vastaava hoitaja, johtava virkamies tai tuo hitsaajien pomo, on sellainen joka haastaa ja innostaa alaisiaan. Hän ymmärtää kokonaiskuvasta oman tiiminsä tavoitteet ja osaa saada omasta porukastaan irti juuri sellaista osaamista, että noihin tavoitteisiin päästään. Yleensä vielä niin, että tekeminen on matkalla kivaa. Motivoituneet ja innostuneet työntekijät jaksavat enemmän, sairastelevat vähemmän ja osaavat ideoita uusia parempia tapoa tehdä työtään. Syntyy siis parempaa tulosta usein samoilla ja tai jopa pienemmillä resursseilla. Hyviä esimerkkejä Espoosta löytyy esimerkiksi lastensuojelusta tai Helsingistä vanhusten kotihoidosta tai tamperelaisesta hoivakodista vain muutamia mainitakseni.

Espoo tarvitsee tällaista johtajuutta kaikille tasoille. Hyvää johtamista voi olla yksityisellä, julkisella tai kolmannella sektorilla. On turha puhua kehittämisestä tai tehostamisesta jos toiminnalta leikataan rahoitusta ja johtamiselle ei tehdä mitään. Koulutetaan esimiehiämme, rekrytoidaan uutta osaamista ja sanotaan kyllä asiakaslähtöiselle kehittämiselle!

Jaa:

Espoon tulisi edetä Kustavin mallin mukaan kohti maksutonta varhaiskasvatusta

Kuten aiemmin kirjoitin, haluan kaupunginvaltuutettuna puolustaa lasten subjektiivista oikeutta päivähoitoon.

Hyvä kotihoito on huonoa päivähoitoa parempaa ja huono kotihoito on hyvää päivähoitoa huonompi vaihtoehto. Tilanteet kuitenkaan harvoin ovat näin ääripäissä. Siihen, mikä on koko perhettä ajatellen paras hoitoratkaisu, ei voi ulkopuolelta mitenkään antaa yhtä pätevää vastausta, ei sen paremmin vetoamalla kirjoituksiin päivähoidon puolesta tai sitä vastaan. Kyse on jokaisen perheen kohdalla omanlaisesta, monimutkaisesta kokonaisuudesta, johon vaikuttaa niin lapsen kuin aikuisenkin persoonallisuus ja temperamentti, vanhempien työ- ja koulutustilanne, perheen sisäiset suhteet, vanhempien ja lasten terveys, saatavilla oleva turvaverkko, päiväkodin sijainti, tunnelma ja kunto, henkilökunnan ammattitaito ja keskinäinen fiilis  – noin muutamia mainitakseni.

Valtio ja kunnat ovat niissä asuvia ihmisiä varten. On siis kunnan velvollisuus järjestää esimerkiksi päivähoitopalvelut niin, että ne mahdollisimman hyvin palvelevat erilaisten perheiden erilaisia tarpeita. Subjektiivisesta päivähoidosta tinkiminen asettaa erilaisissa tilanteissa olevat perheet eriarvoisiin asemiin. Niinpä tervehdin ilolla tänä aamuna uutisoitua Kustavin päätöstä tarjota osin maksutonta varhaiskasvatusta. Se säästää perheiden hoitomenoja merkittävästi, mikä puolestaan kannustaa vanhempia palaamaan työelämään.

Espoossa ei voida edetä yhtä rytinällä, mutta Vihreiden suunta on ollut johdonmukaisesti juuri Kustavin mallin mukainen. Osin maksuttoman varhaiskasvatuksen takaaminen kaikille olisi palvelus äitien työelämätilanteelle ja sallisi joustavuuden perheiden monenlaisissa tilanteissa.

… Ja entä jos sitten tuntuu siltä, että lapsi saa espoolaisessa päiväkodissa huonoa hoitoa? Sitten täytyy olla yhteydessä päiväkodin johtajiin tai toiminnasta vastaaviin. Uskon, että avoimella keskustelulla ja hyvällä johtamisella ratkaisemme leijonanosan ongelmistamme – pihalla tai sohvannurkassa jurputtelu taas harvoin johtaa mihinkään.

Jaa: