Kieli- ja kulttuuriopettajista päiväkodeissa

Puhe valtuustossa 18.11.2019
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kiitos aloitteen tekijöille. Espoossa varhaiskasvatusikäisestä väestöstä jo neljännes on vieraskielisiä. Moni vieraskielisten perheiden lapsista on saattanut jo syntyä Suomessa, mutta lapsi saattaa silti päiväkotiin tullessaan osata hyvin vähän tai ei ollenkaan Suomea. Päiväkodit ja koulut ovat lapsille ja vanhemmillekin tärkeä paikka tutustua suomen kieleen ja kultuuriin ja todella olennaisessa asemassa kouluvalmiuksien varmistamisessa ja kotouttamisessa. Omien lasteni päiväkodeissa on juhlittu mm. 100-vuotiasta Suomea ja vietetty ihania joulujuhlia monikulttuurisella porukalla. Päiväkodissa jokainen perhe kohdataan ja varhaiskasvatussuunnitelmaan kuuluu, että vanhempien kanssa käydään vasukeskustelut säännöllisesti ja yhdessä mietitään miten lapsen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tuetaan parhaiten.

Kieli- ja kulttuurieroja on ja siksi tarvitaan riittävästi osaavaa henkilökuntaa päiväkoteihin ja kouluihin lasten ja vanhempienkin kanssa toimimiseen. Esimerkiksi vasukeskusteluiden käyminen tulkin kanssa on kaikille osapuolille varmasti raskaampia mutta uskon, että sitäkin tärkeämpää että ne käydään kunnolla.

Olen iloinen, että Espoossa on pystytty palkkaamaan uusia kieli- ja kulttuuriopettajia varhaiskasvatukseen ja vahvistamaan niitä ryhmiä, joissa vieraskielisten lasten määrä on iso. Samalla tärkeää osaamista eri kieli- ja kulttuuritaustaisen lasten ja perheiden kanssa toimimiseen ja suomen kielen opettamiseen siirtyy kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Tätä toimintamallia on syytä jatkossa entisestään vahvistaa.

Jaa:

Löytyykö Espoosta lähikoulu kaikille?

Espoossa ollaan päättämässä koulu- ja lukioverkosta vuosille 2018-2027. Isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat tuhansien koululaisten ja heidän perheidensä arkeen tulevina vuosina. Täytyy sanoa, että olin aika tyrmistynyt kun suunnitelma julkaistiin. Paristakin syystä.

  1. Suunnitelma oli valmisteltu täysin piilossa ja se tuotiin lautakunnan nähtäväksi päivää ennen julkistusta kun lautakunta erityisesti sitä pyysi. Onneksi kuitenkin esittelytilaisuus näytettiin netissä ja palautetta ehtii suunnitelmasta antaa sähköisesti vielä tiistaihin 23.1. klo 8 asti. Asia tulee lautakuntaan 14.2 ja pohdimme parhaillaan tarkempia muutosesityksiä esitykseen.
  2. Massiivinen suunnitelma esiteltiin tuolta sivuilta katsottavissa olevassa powerpoint setistä, jossa ei ollut juuri mitään, mikä olisi auttanut ymmärtämään mikä muuttuu, miten ja miksi. Koulut olivat taulukossa alueittain, mutta mitään juuri mitään selityksiä esitys ei tarjonnut. Esimerkiksi monessa kohtaa jäi epäselväksi, minne oppilaat on ajateltu siirtää väistöön suunnitellun peruskorjauksen ajaksi. Suunnitelmassa kerrottiin paljonko oppilasmäärä alueella kasvaa väestöennusteen mukaan, mutta ei sitä, kuinka paljon koulupaikat lisääntyvät (tai eivät lisäänny) samalla alueella samassa ajassa. Tämä olisi tietysti aika olennainen tieto kun arvioi, onko suunnitelma toteuttamiskelpoinen. Vihreiden Allan Halme askaroi koulut ja esitetyt muutokset kartalle. Tällaista toki voisi odottaa jo valmistelusta.
  3. Tapiolan alakoulujen tilanne on käsittämätön. Sekä Jousenkaari että Aarnivalkea ovat suljettuina sisäilmaongelmien takia ja oppilaat väistössä muualla. Pitkin viime vuotta on lupailtu, että jotain tuodaan päätettäväksi. Viimeksi budjettineuvottelujen yhteydessä syksyllä kerrottiin, että koulujen tilanne ratkaistaan kouluverkon yhteydessä. Nyt se ratkaisu siis on, että  ”Aarnivalkeantien ja Jousenkaaren koulurakennusten tilanne ratkaistaan erikseen sen jälkeen, kun museoviraston kanta rakennusten säilyttämiseen ja eri toteutusvaihtoehdot on selvitetty.” On törkeää, että tätä ei muka ole saatu selvitettyä aiemmin kun koulut ovat olleet tyhjillään jo pidemmän aikaa. Nyt Aarnivalkean oppilaita oltaisiin siirtämässä Otaniemeen (monen vanhemman mielestä vaarallisen koulumatkan päähän) ja Jousenkaaren oppilaita Espoonlahdesta Niittykumpuun. Tapiolan kouluista on kirjoittanut paljon mm vihreä valtuutettu Mari Anthoni ja niiden kanssa todella pitkään töitä sinnikkäästi tehnyt Tiina Elo (mm. Jousenkaaresta).
  4. Suurin kysymys on, riittävätkö esitetyt koulupaikat nopeasti kasvavalle lapsimäärälle? Pitävätkö väestöennusteet paikkansa? Saako jatkossakin paikan lähikouluun? Miksi lakkauttaa toimivia kouluja kun tarvitaan kokoajan lisää koulutilaa? Pyysin virkamiehiltä koulujen nykyiset oppilasmäärät ja vertailin niitä ja suunnitelmia Espoon virallisiin väestöennusteisiin. Minulla ei ole käytössä kaikkea mahdollista tietoa, joten tässä esitetty kuvaaja Matinkylä-Olarin suuralueesta on vain arvaus 2020 ja 2022 osalta. Lisäksi väestöennustetta pitäisi tutkia tarkemmalla tasolla, koska Suurpellosta ei niin vain lähdetä Tiistilään alakouluun ja päinvastoin. Olisin toivonut, että tämän tyyppistä ja vielä kattavampaa dataa  voisi tarjota suunnitelmien mukana, jotta jokainen kiinnostunut voi itse tutkia mihin oletuksiin ja lukuihin suunnitelmat perustuvat. Tutkin tässä vain peruskouluja, lukiot ovat sitten vielä ihan oma lukunsa
  5. En edelleenkään osaa sanoa varmasti, riittävätkö suunnitellut koulut vai eivät. Kovin kuitenkin epäilyttää esimerkiksi se, että Suur-Espoonlahden alueella ennusteen mukaan tänä vuonna 7-15-vuotiaita 5911 ja oppilasmäärä alueen kouluissa nyt 5799 eli yli sata vähemmän. Suur-Leppävaarassa ero vielä isompi 7121 kouluikäistä vs 6757 oppilasmäärä alueen kouluissa nyt. Varmaan osalle näistä ihan hyviäkin selityksiä (pitää huomata, että myös 2018 väestömäärä on ennuste), mutta ei ihan tunnu riittävältä silti tuo koulupaikkojen määrän kasvu suunnitelmissa kun molemmilla alueilla kouluikäisten lasten määrä on ennusteissa voimakkaassa kasvussa. Varsinkin kun samaan aikaan tehdään peruskorjauksia eikä läheskään kaikkien koulujen osalta ole esitetty mitään suunnitelmaa mihin väistetään korjausten aikana.
  6. Olen poliitikko, miksi en vain tee parempia päätöksiä ja miten tähän on edes päädytty? Eilen julkaistiin kuntalaisaloite ”Espoon koulut kuntoon”. Aloitetekstissä kritisoitiin (ihan oikein) politiikkoja siitä, että Espoossa on keinotekoinen investointikatto, jonka sisään kaikkien kaupungin investointien pitäisi mahtua ja virkamiesten on pakko valmistella esitys siltä pohjalta. Tämä siksi, että valtuuston enemmistö on näin päättänyt ja esimerkiksi 0,25 %-yksikön veronkorotus nähdään tässä kaupungissa tietyissä piireissä paljon pahempana asiana kuin koulukorjausten lykkääminen. Tämän kouluverkkoesityksen paras puoli onkin, että linjausten todelliset vaikutukset tulevat näkyviin kerralla. Toivotaan, että nyt saadaan poliittinen enemmistö sen taakse, että jokaiselle löytyisi turvallinen ja terveellinen lähikoulu mahdollisimman läheltä kotia.
Jaa:

Ei näin Espoo – tapaus jättikoulu Otaniemeen

Kuluneella viikolla on herättänyt keskustelua ja kiukkua Espoon virkamiesten suunnitelmat siirtää kolme kolme koulua (Olarin lukio, Espoon kansainvälinen koulu ja Mattlidens gymnasium) Otaniemeen osoitteeseen Tietotie 6. Kiukku ei ole ihme, kun viestintä ja valmistelu oli näin huonolla tasolla. Tärkein asia: mielestäni Espoo International Schoolia ei saa siirtää Opinmäestä pois. Mutta kerrataanpa vähän mikä meni pieleen:

  1. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet saivat kutsun asukastilaisuuteen to 31.8. Vanhemmat ovat kertoneet, että heille viesti tuli pe 1.9. ”Sivistystoimessa on valmisteilla ehdotus, joka toteutuessaan tarkoittaa merkittäviä muutoksia opetuspalveluissa Matinkylä-Olarin alueella. Ehdotus esitellään asukastilaisuudessa ti 5.9”. Mitään lisätietoa aiheesta ei löytynyt, enkä tajunnut sitä kysyäkään. Ensi kerralla tajuan.
  2. En itse päässyt tilaisuuteen, mutta vihreistä lautakunnan jäsen Kimmo Kyrölä oli paikalla. Hän kertoi facebookissa, että tilaisuus oli paitsi huonosti toteutettu, se myös vedettiin pääasiassa suomeksi, vaikka paikalla oli useita Espoo International Schoolin (EIS) vanhempia, jotka eivät puhuneet suomea. Tilaisuudessa pyydettiin kuulemma erikseen virkamiehiä puhumaan englantia, mutta tilaisuutta jatkettiin suomeksi.
  3. Tilaisuuden jälkeen lautakunnan jäsenille alkoi syystäkin tulla vihaista palautetta. Tässä vaiheessa monilla politiikoilla ei ollut mitään käsitystä, mistä koko asiassa on kyse. Mitään kaupungin virallista tiedotetta ei ollut, eikä asia ollut käynyt lautakunnan kautta. Asiasta oli kyllä ollut Länsiväylässä juttua kesäkuussa, mutta siinäkin puhuttiin vain lukioista.
  4. Pian selvisi, että asiaa on valmisteltu epätavallisesti tilat edellä ja asia on tulossa opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan seuraavaan kokoukseen 20.9 ja ruotsinkieliseen svenska rum- lautakuntaan 28.9. Kaupungihallituksen tila- ja asuntojaoksen pj Tiina Elo on kertonut hankkeen rakennuksen vuokraamiseksi kaupungille tulleen kesäkuun tila- ja asuntojaostoon ihan puskista. ”Pitkän keskustelun jälkeen päädyimme siihen, että valmistelu voi jatkua, mutta ennen päätöksiä on oltava sivistystoimen näkemys siitä onko tiloille tarvetta ja mitkä koulut sinne voisivat siirtyä. Ja ennen päätöksentekoa on kuultava myös asukkaita, avoimen Espoon periaatteiden mukaisesti.” Nyt oli sitten ilmeisesti ajateltu kuultavan asukkaita, mutta ei mennyt kyllä ihan putkeen
  5. Kaupungin tiedote asiasta saatiin tilaisuutta seuraavana päivänä ke 6.9 klo 14:43. Tiedotteen sanamuotoihin en nyt puutu, mutta on käsittämätöntä, että tietoa ei ollut saatavilla jo ENNEN asukastilaisuutta. Miksi lähetettiin vain kryptinen kutsu, eikä avoimesti kerrottu mitä suunnitellaan, kun asiasta oli kuitenkin jo kesäkuussa ollut mediassa? Avoimella viestinnällä olisi voitu välttää hätäännystä ja somehuhuja, kun kaikille olisi ollut selvää, että päätöksiä ei ole vielä tehty. Nyt monella vanhemmalla luotto kaupunkiin on koetuksella. Lisäksi tiedote tuli aluksi vain suomeksi ja itsekin sain usean hätääntyneen yhteydenoton englanniksi. Kyselin englanninkielisen tiedotteen perään ja se tulikin onneksi sitten kuitenkin aika nopeasti, jo klo 16:27.
  6. Itse asiasta: en ole vakuuttunut, että meidän ylipäätään kannattaa tehdä 2500 oppilaan jättikoulu Otaniemeen (tai mihinkään, varsinkin jos tila ei ole erityisen hyvin kouluksi suunniteltu). Paikkaan, jossa asuu lähinnä opiskelijoita ja tutkijoita. Haukilahden lukio on toiminut Aalto-yliopiston kampuksella ja synergiasta on kyllä ollut hyötyä. Meidän ei kuitenkaan kannata keskittää kaikkia lukioita samaan paikkaan. Itse odotin, että Meri-Matin lukiohanke Matinkylässä etenisi (ja Olarin lukio voisi sitten muuttaa sinne), mutta tämä Otaniemen tila alkoi ilmeisesti näyttää virkamiehistä paljon halvemmalta ja siksi houkuttelevammalta. Lukioonhan nuoret pystyvät kulkemaan oman alueen ulkopuolellekin, mutta kyllä lukioitakin pitäisi olla jokaisessa Espoon aluekeskuksessa. Matinkylä-Olari jäisi näissä suunnitelmissa kokonaan ilman. Asiaa pitää selvittää todenteolla!
  7. Espoo International Schoolissa on koululaisia ekaluokkalaisista lähtien ja monet perheet ovat hankkineet asunnon Suurpellosta, kun kansainvälinen koulu keskitettiin pari vuotta sitten valmistuneeseen Opinmäen uuteen koulukeskukseen Suurpeltoon. Moni vanhempi on kertonut, että koulu on heille lähikoulu, johon lapset kulkevat kävellen tai pyörällä. Vanhemmille ei ole missään vaiheessa sanottu, että koulu olisi jotenkin väliaikaisesti Suurpellossa vaan pikemminkin päinvastoin annettu ymmärtää, että nyt koulu on saanut pysyvät tilat. Tällaiset suunnitelmat yhdistettynä umpisurkeaan viestintään ovat kaupungin suunnalta märkä rätti vasten näiden perheiden kasvoja. Eli ei, en kannata koulun siirtämistä pois Opinmäestä. Olen lautakunnassa vain varajäsenenä, joten suoraan en saa tästä olla päättämässä, mutta uskon, että lautakunta on hyvin kriittinen hankkeelle.

PÄIVITYS 11.9: Kaupunginhallitus käsitteli asiaa jo tänään ylimääräisessä kokouksessaan ja päätti, että ”Jo tehtyjen selvitysten perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Espoon kansainvälisen koulun EIS siirto Opinmäestä Tietotie 6 tiloihin ei ole tarkoituksenmukaista. Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että toinen paljon esillä ollut kouluverkon peruspilari on jatkaa ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä Mattliden koulukokonaisuutena Matinkylässä.”

Jaa:

Koulutuksen tasa-arvo on tärkeää

Yle-Uutiset kirjoitti tänään, että hallitus on leikkamaassa ammattiopintojen koulutuksesta. Haluan, että jokaisella nuorella on mahdollisuus tavoitella omaa unelmaansa ja jokaiselle löytyisi se oma juttu. Meidän pitää pystyä pitämään nuorista ja etenkin pojista paremmin kiinni, jokainen syrjäytynyt nuori on liikaa. Tutut amisopettajat ovat kertoneet, että välillä työ on enemmän nuorisotyötä ja vähemmän opettamista. Monet opiskelijat tarvitsevat paljon apua opiskeluun. Leikkaamalla amiksesta ja irtisanomalla opettajia ei näiden nuorten tilannetta ei ainakaan helpoteta.

Jaa: