Miksi vihreät ja pari äänestysvinkkiä Uudellemaalle

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on 3.-9.4, vaalipäivä su 14.4. Nyt on siis viimeistään aika päättää kenelle se oma ainokainen ääni näissä vaaleissa menee. Suomen suhteellisen vaalitavan takia kannattaa miettiä ensin mille puolueelle/ listalle äänensä antaa ja sitten vasta valita ehdokas siitä puolueesta. Ääni ehdokkaalle on aina ääni myös puolueelle ja jos muuten sinulle sopiva ehdokas edustaa mielestäsi väärää puoluetta on riski, että tuet arvojesi vastaista politiikkaa eikä oma ehdokkaasi edes pääse läpi. Ja jos ehdokas on kovin eri mieltä oman puolueensa kanssa keskeisistä kysymyksistä, ei hän myöskään tule välttämättä saamaan juuri mitään eduskunnassa aikaan. Politiikassa kun mitään ei saa aikaiseksi yksin vaan eduskuntaryhmien merkitys päätöksenteossa on suuri. Oli sitten kyse ryhmäkurista tai vain siitä, että yksittäinen kansanedustaja ei pysty perehtymään kaikkeen päätöksentekoon kovin kattavasti ja ryhmässä jaetaan vastuita ja muodostetaan yhteisiä kantoja.

Miksi minun valintani puolueeksi on Vihreät?

  1. Ilmasto ja ympäristökysymykset: Vihreillä on kaikkein uskottavin ohjelma ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tässä maailman tilassa haluan valtaan puolueita, jotka ottavat haasteen tosissaan ja ryhtyvät hommiin. Jotka perustavat näkemyksensä tieteeseen, ovat valmiita myös muuttamaan ajatteluaan ja tavoitteitaan tutkimustiedon ja tekniikan kehityksen myötä. Hyviä ilmastoehdokkaita löytyy lähes jokaisesta puolueesta, mutta jos puolue ei ole edes omissa ohjelmissaan sitoutunut keinoihin, joilla 1,5 asteen tavoitteisiin päästään, ei ole mitään taetta että puheille löytyy katetta
  2. Koulutus ja varhaiskasvatus: vaalien alla kaikki puhuvat kauniisti koulutuksesta, mutta teot ratkaisevat. Monet muistavat viime vaaleista #koulutuslupauksen, joka petettiin räikeästi. Hallitus ajoi läpi varhaiskasvatuksessa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen ja suurennettiin ryhmäkokoja. Monessa kunnassa saatiin onneksi säilytettyä tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen ja suhdeluvut ennallaan. Ainakin Espoossa tämä oli vihreiden ansiota.
  3. Eriarvoisuuden torjunta, perustulo, avoin maailma: Suomella ei ole varaa menettää osaa porukasta syrjäytymiselle ja masennukselle. Me tarvitsemme sellaista politiikkaa, että kaikki pysyvät mukana ja nuorten syrjäytymistä ehkäistään  ennalta. Sosiaaliturvaa pitää uudistaa perustulon suuntaan ja luoda enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia. Meillä ei ole myöskään varaa rasismiin ja rajojen sulkemiseen. Panostetaan mielummin siihen, että kaikki tänne tulijat saadaan mahdollisimman tehokkaasti mukaan koulutukseen ja töihin ja oppimaan suomea.  

Vihreiden vaaliohjelma

Kansanedustajaehdokkaalta vaadin itse sitä, että hän ei ole politiikassa ihan kokematon. Kunnallispoliittiset näytöt kertovat, saako ehdokas mitään politiikassa aikaan ja jaksaako hän todella tehdä kansanedustajan työtä. Näitä ehdokkaita Uudeltamaalta voin lämpimästi suositella:

Saara Hyrkkö: Saaralla on näkemystä, pokkaa ja taitoa viedä asioita eteenpäin. Saara toimii Espoossa sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana, Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteerinä ja on koulutukseltaan DI. Lisäksi hän on partiolainen <3 Kun on seurannut Saaran työtä Espoon kuntapolitiikassa, on vakuuttunut siitä, että hänestä Suomi saisi paneutuvan ja osaavan kansanedustajan, joka osaa ajatella asioita laajasti ja myös tulevien sukupolvien näkökulmasta. Saara osaa viestiä tekemistään napakasti ja innostavasti, mutta ei kuitenkaan sorru populismiin. (videot)

Inka Hopsu: Inka on Vihreän valtuustoryhmän pj ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan vpj Espoossa. Opettajana ja kehitysyhteistyöjärjestössä opetusasioiden kanssa työskentelevänä Inka todella tuntee ja tietää koulutuksen merkityksen ja ymmärtää siihen liittyvää politiikkaa. Inka myös partiolainen, olemme samasta lippukunnasta 🙂 Inka on taitava neuvottelija, joka pystyy viemään ryhmän tavoitteita eteenpäin tehden kompromisseja mutta kuitenkin pitäen tärkeimmistä tavoitteista kiinni. Tämä on politiikolle tärkeä ominaisuus

Tiina Elo:  Tiina on huikean osaava, kokenut ja ahkera poliitikko. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana Espooss Tiina tekee hartiavoimin töitä avoimemman päätöksenteon ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Tiina saa asioita aikaan ja hänen ohitseen ei pääse huonosti valmisteluja päätöksiä. Tiina ymmärtää, että usein ne kaikkein kuivimmilta kuulostavat prosessit ja linjapaperit ovat niitä joihin kannattaa vaikuttaa, että rakenteet aidosti muuttuvat. Tiina ottaa selvää, kysyy, kuuntelee ja tekee sitten punnittuja päätöksiä. Ja seisoo niiden takana.

Henna Partanen: Henna on arkkitehti ja Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. Espoo kasvaa vauhdilla ja siinä missä moni uupuisi lautakunnan materiaalipinojen alle, Henna perehtyy kaavoihin, kuuntelee asukkaita, ottaa selvää ja vaikuttaa oikeissa paikoissa. Moni kaava on Espoossa muuttunut ihmisille, ilmastolle ja ympäristölle parempaan suuntaan Hennan ansiosta. Henna suhtautuu politiikkaan ja hänelle tärkeisiin asioihin kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa todella intohimoisesti.

Jaa:

Uusiutuva tulevaisuus on täällä – aurinkosähköä taloyhtiöön

Aurinkoisesta säästä tulee tietty aina hyvä mieli, mutta erityisen kivaa se on nyt, kun talomme katolla olevat aurinkopaneelit tuottavat selvää sähköä jo helmikuussa! Jotenkin innostun näistä käppyröistä niin, että ihan sellaisella asialla tässä lähdin kirjoittelemaan, että haluaisitko kuulla lisää siitä miten meidän taloyhtiöön tuli aurinkosähköä? No ei se mitään, kerron silti 😃

Meille oli jo talon rakennusvaiheessa selvää, että aurinkopaneelit laitetaan katolle, mutta ensimmäiset vuodet niitä oli vielä aika vähän ja tuotettu sähkö tuli ainoastaan taloyhtiön yhteiseen käyttöön, ei asunnoille. Viime vuonna päätettiin hankkia lisää paneeleita ja samalla tehdä takamittarointi (joka siis ilmeisesti on tässä välillä tullut mahdolliseksi, koska ainakin Carunan puheissa oli vielä viisi vuotta sitten jos ei laitonta niin ainakin täysin mahdotonta toteuttaa), jossa taloyhtiölllä on vain yksi sähkösopimus sähköyhtiön kanssa ja asukkaat maksaa sähkövastiketta kulutuksen mukaan taloyhtiölle. Tämä vaati yhtiökokouksen yksimielisen päätöksen ja tietty vähän säätöä laskujen kanssa. Paneelien tuottama sähkö menee nyt siis käyttöön taloyhtiölle ja asunnoille ja ylijäämä myydään verkkoon. Koska lopulliset muutostyöt saatiin valmiiksi aika myöhään syksyllä niin ensimmäiset kuukaudet uudella systeemillä oli aika hiljaista, mutta nyt helmikuussa meidän taloyhtiö on tuottanut sähköä yhteensä 201 kWh ja sitä on myyty verkkoon 17 kWh. Taloyhtiön kokonaiskulutus samana aikana on ollut 3511 kWh eli olemme tuottaneet itse n. 6 % kuluttamastamme sähköstä helmikuun aikana. Ja tästä se tietysti vaan kasvaa kun auringon määrä lisääntyy.

Ja sitten sitä miettii, että jos muillakin olisi näin ja yhä useammat katot tuottaisivat aurinkosähköä, niin se olisi jo osa ratkaisua uusiutuvaan energiantuotantoon. Ja miten tärkeää on nyt kevään vaaleissa äänestää jotain sellaista, joka aikoo olla osa ratkaisua ja keksiä keinot, joilla tämä tehdään toteen mahdollisimman monella katolla. Vihreiden energiavisiossa onkin tähän liittyen oikein hyviä kirjauksia, nyt pitää vaan äänestää Suomelle sellainen hallitus, joka ottaa homman tosissaan. Aurinko ei tietysti yksin Suomessa riitä, kun tuota pimeääkin riittää, mutta on silti sulaa hulluutta olla käyttämättä energiaa, jota taivaalta tarjoillaan. Kysy siis ehdokkaaltasi, miten hän aikoo edistää muutosta. Ratkaisuja on varmasti monia, mutta ilmastonmuutoksen torjunta myös vaatii sen, että toimeen tartutaan viipymättä eikä juututa hokemaan, että ”ei pieni Suomi voi yksin maailmaa pelastaa” tai että ”ei Suomessa aurinko paista”.

Finsolarin sivuilla hyvä selvitys siitä, miksi taloyhtiöiden katoilla aurinkovoimalat vielä harvinaisia ja mitä muutoksia tarvitaan.

Politiikkasuositus: Taloyhtiön asukkaiden aurinkosähkön tuotantoa tulisi edistää lainsäädäntömuutoksella

Aurinkoa päivään!

Jaa: